Olen melkein 32v nainen ja nyt vast viime vuonna löysin ihmisen joka opetti minulle mitä on aito rakkaus. 

Olen kyllä ollut parisuhteisssa ennenkin mutta kenenkään toisen kanssa minulla ei ole ollut henkisesti näin hyvä olla.

hänen kanssaa minä saan olla juuri tälläinen kuin olen.  aviomieheni antaa minun olla aito oma itseni. Hän ei minua yritä muuttaa mihinkään suuntaan.

Meilläkin on ongelmia joista riitelemme kyllä mutta ne eivät muuta sitä että rakastan häntä. Minä en ole täydellinen kumppani enkä edes yritä mutta tiedän riittäväni miehelleni. Outoa ja hämmentävää koska aina ennen ajattelin että olen vain se vara vaihtoehto tms...!! Mie välillä katselen miestäni ja suustani tulee miettimättä sanat "rakastan sinua" ja tarkoitan sanojani... outoa eikö?