mun se ns huoleton lapsuusaika loppu ku seinään siinä kohtaa ku jouduin 11v raiskatuks siin merkkareiden takana olevas metsässä ku oltiin siel kaverieni kanssa tapamme mukaan jtn leikkimässä.. sen jälkeen mie sulkeuduin täysin ja lopetin negatiivisist asioista puhumisen täysin.. kyl mua raahattiin kaikenmaailman puoskarien luona et oisin apua saanut mut kukaan heist ei saanut muhun mitn yhteyttä henkisesti keskusteluhetkissään ni sikshän mut sit päätettiin laittaa kuusaan last.psyk.osastolle kiireest ensin kriisihoitoon jonka jälkeen oli tutkimusjakso jota sit seuras yli vuoden mittainen hoitojakso siel osastolla mut nekään ei oikeaa apua mulle löytäneet ja sit päätin 13v etten halua palata enään äitin luokse kotiin asuu ku olin vähä ennen kuullut et henna on sijjoitettu jenssuun ni pitihän mun sit seurata hänen jalanjälkiään ja kans lastarille päästä.. no sinnekkää en sit kotiutunut mitenkään ja aloin hatkailee joka sit johti moniin kiireellisiin jaksoihin kuusaan nuorten psyk.osastolla... no lopulta sit palaveris aikuiset päätti et mut sijoitetaan kouvolaan nuorten ryhmäkotiiin jossa asuin alle puol vuotta mut sit muutinkin kiireisel päätöksellä saman laitoksen toiseen yksikköön kausalaan keskelle metsää.. no en mie sit sinnekään halun asettua millään keinoilla ja hatkailu vaan jatku... no tiedossa oli sit viel yks muutto tos metsäkulmal olevaan laitokseen josta sit 18v päätin hatkaan lähtee ja muuttaa omilleen anskun kanssa ja siit sit alkokin elämässäni aivan toinen stoori jonka sie aikalailla jo varmaan tiedätkin tms oot kuullut jtn sitä