on tää ihmisen elämä välillä helvetin vaikeasti selitettävää niin että edes joku ymmärtäisi täysin oikein epämääräisen selityksesi pointin.

Nyt mietin et miksi minulle täydellinen elämänkumppani on tuo epätäydellinen mies joka ei ole maailman komein muiden silmissä mutta minusta hän on maailman komein  jota kierot silmäni rakastavat katsella.

Mieheni on kuin kävelevä aikapommi luonteeltaan mutta juuri siksi rakastan myös hänen räjähtelevää luonnettaan.

Hän näyttää avoimesti myös sen puolen luonteestaan, eli räjähtelee avoimesti silmieni edessä, eikä yritä peitellä sitäkään minulta vihastumisiaan... tai no jos en näe niitä niin ne kyllä kuulen :) <3

-kaksi epätäydelistä ihmistä on yhdessä avoimesti virheellisiä mutta onnellisia hölmöjä-