Silloin kun aikoinaan kohtasimme en ajatellut että sinusta tulisi mitn kaveruutta ihmeellisempää jos sitäkään.

toukokuussa 2019 kaikki sitten muuttui ja löysin sinusta sielunkumppanin jota voin kutsua aviomiehekseni.

Alussa oli aikamoista säätämistä molemmin puolin kun pelot meinasivat ottaa  yliotetta.. mutta sinä et luovuttanut suhteeni.

Näit minussa kuulemma jtn mitä yritin peittää löysän hupparin hupun alle.

Näit silmistäni ihmisen, olitkin eka joka sanonut noin.

Annoit minulle aikaa ja rakastuimme.

Päivääkään en ole katunut sitä päätöstä että uskalsin lähteä narsistin luota matkaasi rinnallesi kulkemaan.

Meillä on ollut myös helvetin isoja riitoja ja olemme myös tapelleet toistemme kanssa mutta silti edelleen olemme yhdessä. 

Kai tätä voi kutsua rakkaudeksi.

Elämämme ei ole mitään ruusuilla tanssimista ja ainaista auvoa mutta silti tämä on sitä mitä minä haluan.

Haluan elää juuri ja vain sinun kanssasi yhdessä.

Ilman sinua olisin vain tyhjä kuori ilman sisältöä

Sinä toit lämpimät tunteet elämääni ja sisälleni.

Minä rakastan sinua oma jääräpäinen simpukkana itseään pitävä mieheni <3 

Oma ärrimurrini olet <3

Kiitos että jaksat minua ja seisot edelleenkin rinnallani

Ilman sinua ei olisi minuakaan <3 

-villivarsasi josta tullut lapanen kanssasi-