tiistai, 19. tammikuu 2021

epätäydellisten hölmöjen aitoa rakkautta <3

on tää ihmisen elämä välillä helvetin vaikeasti selitettävää niin että edes joku ymmärtäisi täysin oikein epämääräisen selityksesi pointin.

Nyt mietin et miksi minulle täydellinen elämänkumppani on tuo epätäydellinen mies joka ei ole maailman komein muiden silmissä mutta minusta hän on maailman komein  jota kierot silmäni rakastavat katsella.

Mieheni on kuin kävelevä aikapommi luonteeltaan mutta juuri siksi rakastan myös hänen räjähtelevää luonnettaan.

Hän näyttää avoimesti myös sen puolen luonteestaan, eli räjähtelee avoimesti silmieni edessä, eikä yritä peitellä sitäkään minulta vihastumisiaan... tai no jos en näe niitä niin ne kyllä kuulen :) <3

-kaksi epätäydelistä ihmistä on yhdessä avoimesti virheellisiä mutta onnellisia hölmöjä-

 

maanantai, 18. tammikuu 2021

Mietintöjä aiheena "minä itse"

*mietin itseäni ja sitä kuinka olen kuvitellut valheellisesti olevani taistelija joka ei luovuta missään tapauksessa.

-kipeää tekevä totuus kuitenkin on se että olen taistellut väärissä asioissa ja luovuttanut liian helposti asioissa joiden takia minun olisi todellakin pitänyt taisteilla.

*rehelliset syyt miksi minun oikeasti pitäisi pyytää oikeasti anteeksi jokaiselta läheiseltäni erikseen myöntäen rehellisesti mokanneeni aivan itse heidän kanssaan.

-minun pitäisi vihdoinkin myöntää toisille ääneen se tosiasia kuinka olen syyttänyt muita vaikka totuus on se että ainoa ketä voin virheistäni syyttää olen minä itse!

* Rakastin tunkea nokkani muiden asioihin vaikka en liiittynyt itse asioihin yhtikäs mitenkään

- Luulin sairaalla tavalla mielessäni että minulla olisi lupa/oikeus sekaantua täysin vapaasti muiden asioihin. Elin muiden ihmisten kautta elämääni, unohtaen kokonaan että minulla itsellänikin on oma elämä jota voisin elää.

*Minun on useinkin helvetin työlästä pitää mieleni kurissa ja hillitä sitä

- tänään on ollut helvetin vaikea pysyä rauhallisena koska tieedän itse sen totuuden että jos keskittymiseni asiaan ois herpaantunut hetkeksikään vahingossakaan oisin romahtanut totaallisesti henkisesti polvilleni, ja siihen en anna itselleni tänään pienintäkään lupaa, koska tänään en halua nähdä itseäni heikkona  säälittävänä paskana vaan hoen itselleni aika että kestän tämän henkisen pahanolon kyllä selkäsuoraisena ja kovettaen itseni.

*sairastapani varsinkin alkoholia nauttineena 

-Pidin itseäni aivan kaikkia muita ylempänä ja luulin valheellisesti että minulla on täysi oikeus sanoa mitä vain ikinä halusinkaan eikä minua kiinnostanut tippaakaan mitä puheeni ja sanani muista ihmisistä tuntuukaan. 

-Lempiharrastuksiinii kuului sse että sain keinolla millä hyvänsä jollekin (aivan sama että kelle) pahanolon henkisesti aikaaan. 

-Myös sitä tykkäsin harrastaa että sain riidan jonkun kanssa vaikka väkisin aikaiseksi, ei ollu vitunkaan väliä että kenen kanssa riitelin kuhan vain jonkun kanssa...  Se tuotti minulle parhaan olon henkisesti itselleni kun onnistuin riidan haastamisessa ja mitä isompi riita ni sitä paremmat kiksit sain itselleni.

*miehet pelinappuloinani 

-Miehet olivat minulle ennen vain ja ainoastaan pelinappuloita elämässäni. 

-Olin opettanut itseni aika mestariksi miesten tunteilla pelaavaksi ämmä ilman että kukaan miehistä ois ees osan aavistella että pelaan järjellä heidän kanssaan, ilman että minulla oli ripaustakaan tunnetta mukana.

-Se ahdistaa vieläkin eniten itseäni että tuli pelattua liian kilttienkin miesten kustannuksella jotka eivät todellakaan olisi ansainneet tunteetonta hyväksikäyttöäni, mutta en miettinyt hetkeäkään näin toimiessani että tein jtn väärin...

-Minä pelasin miehillä mutta minua piti psyykkauksellaan hallinnassaan ja alistuneena eräs mies josta oli tullut vuosien saatossa "jumalani" enkä itse edes tajunnut asiaa 13vuoteen ennen kuin vasta avasin silmäni. Häntä kohtelin kuin ylintä jumalaa. Käyttäytymistäni kuvaisi parhaiten koirarotu "Kultainen noutaja" koska vaikka tämä mies kohteli mua kaikista pahiten elämäni aikana ni silti palasin AINA hänen luokseen aina nöyrästi takaisin kun hän "viskali" ensin heitettyään minut ulos.... Ikinä en jättänyt menemättä vaan "tottelin" kun hän luokseen takaisin "komensi" .... Hänen takiaan minulla meni monien läheisteni kanssa välit ja käänsin jopa perheelleni selän kun hän ei ketään läheistäni sietänyt (tai sieti joo jos heistä oli joku hyöty hänelle jne)  ja jopa istuin YHDESSÄ tekemämme rikokset (joista käytimme rahat yhdessä!!!!)  yksin mutta siihen oli se syy että tiesin ettei hän tule pärjäämään vankilassa asenteellaan "minä minä minä" mikä hänellä on..... eli siis suojelin häntä mutta joo mitn kiitosta en asiasta ole saanut.... mutta toisaalta en odotakkaan moista häneltä koska tunnen hänet eikä hän tule ikinä varmaan tajuamaan mitä kaikkea minä hänen takiaan tein... esim myin jopa itseäni HALVALLA limasille miehille monet kerrat että hän saisi päänsä täyteen jne jne... mutta joo.o se tästä aiheesta..... tulee ihan pahaolla kun häntä mietin..... mutta joo... Minä tein kaiken ja enemmänkin hänen takiaan koska LUULIN (hänen psyykkauksensa ansiosta) että hän RAKASTAA minua mutta paskan marjat... onneksi silmäni aukesivat totuudelle... VIHDOINKIN....!!!!!!!!!!! Enää hänen on turha yrittää tulla minulle valheitaan syöttämään.... Enään EN usko satuja... mutta en minä voi kaikesta häntä syyttää mitä meidän yhteisen (13v.n)  taipaleen aikana tapahtui... mutta joo... ilman sitä henkistä "painajaista" en olisi tälläinen kuin olen.... toivon silti hänelle kaikkea hyvää elämääänsä... mutta toivon ettei kukaan toinen nainen joudu kokemaan samaa hänen kanssaan kuin minä koin...!!!! 

 

Jatkan joskus myöhemmin.. siinä nyt jtn mietintöjä siltä hetkeltä ku mietin itseäni ihan ajan kanssa ja kunnolla yksin kun kotona olin rakkaan aviomieheni ollessa asioillaan... Olen siis edelleenkin naimissa maailman täydellisimmän epätäydellisen miehen kanssa jota jäinen sydämeni rakastaa joka päivä enemmän... <3 vaikeuksien kautta voittoon..... <3 nyt ruuan tekoon.... --->

tiistai, 15. joulukuu 2020

Hyvää 1vuotis hääpäivää rakas jääräni näin kirjeen muodossa !!

hei rakas simpukkana itseään kutsuva  jääräpäinen aviomieheni!

halusin yrittää kirjoittaa kirjeen sinulle... tai siis edes lyhyen kirjeen asioista mitä  pohdin pääni sisällä näin yön pimeinä tunteina...Sinun kanssa olemme kokeneet paljon yhteisellä taipaleellamme (sekä positiivisia että negatiivisia asioita) mutta kaikesta huolimatta seisomme tässä yhdessä rinnakkain elämän eteemme heittämiä tuulimyllyjä vastaan taistelemassa ❤ rakastan sinua niin paljon että minua pelottaa näin vahvat ja aidot lämpimät tunteet jollaisia en ole koskaan kokenut kenenkään toisen kanssa elämässäni <3 Sinä olet ensimmäinen ihminen jonka kansssa kuuntelin sydäntäni enkä järkeä hyötyäkseni sinusta <3 sinä teit kovan työn että pääsit elämääni ja osaksi tätä omituisten otusten kirjavaa laumaa jollaisia minä ja läheisemme olemme <3 sinä voitit jopa äitini luottamuksen ja pääsit sisälle perheeseemme olemalla aito oma hullunkurinen itsesi <3 aikaa ja kärsivällisyyttä sekin sinulta vaati mutta  luulen että se kannatti <3 on ihana kuulla kuinka sinä olet vasta vähää aikaa sitten alkanut puhumaan että olemme perhettäsi <3 sinua kunnioitetaan ja vain siksi että kohtelet meitä kaikkia ihmisinä etkä yritä nostaa itseäsi meitä muita korkeammalle <3  *pus*  ❤mutta jos rehellinen olen niin ilman sinua ei ole minuakaan  tai olisi mutta olisin vain tyhjä ihmiskuori ilman mitn henkistä sisältöä tai ainakaan positiiviset tunteet eivät olisi osa minua jos sinä et olisi rinnallani kulkemassa tätä elämän kivikkoista polkua ❤ Sinun kanssasi mikään ei ole mahdotonta... ❤ sinun kanssasi olen saanut osan itsevarmuudestani takaisin ❤ Sinä tuet ja tsemppaat minua elämäni haasteissa ja saat minut uskomaan itseeni.. ❤ sinun kanssasi koen olevani vihdoinkin vapaa vaikka naimisissa olenkin ❤ Sinun kanssasi olen ensimmäistä kertaa elämässä aidosti onnellien ❤ sinä et ole koskaan vaatinut minulta kuin että olen aito oma itseni ja sinä olet teoillasi näyttänyt että minä riitän sinulle ❤ hämmentävää kyllä että minä joka kuuluisi monien ihmisten mielestä ongelmajäte astiaan sain sinut elämäääni vaikka välillä mietin että miksi sinä haluat olla juuri minun kanssasi koska en ole todellakaan mitään täydellistä vaimomatskua ja saisit varmasti minua 10000 kertaa paremmankin vaimon itsellesi... ❤ minä rakastan sinua enemmän kuin sinä koskaan tulet edes ymmärtämään kosska en osaa sinulle suullani kertoa tunteitani sinusta niin että ymmärtäisit.. ❤ katselen sinua monet kerrat päivässä ja kun katsot takaisin niin suustani kuulen tulevan puheena lauseen "minä rakastan sinua" ❤ - sinun ja vain sinun villivarsa-

tiistai, 15. joulukuu 2020

Ei voi odottaa minkäänlaista kunnioitusta jos itse kohtelee toisia ihmisiä kuin saastaa ;)

Pakko oli tulla viel pienesti raapustaa ajatuksiaan päästä pois... mistäkhää aloittaisin...

no jos vaikka aloittaisin siitä kuinka hämmentävää on että kun asuimme viel kotkassa oli välit tuhlehtuneet niin pahasti eräääseen entiseen ystävään ettemme kumpikaan halunneet ees kuulla toisen nimeä mutta nyt kun muutimme laumani kans monen sadan kilsan päähän kotkasta ni olemme muutamia viestejä tämän ihmisen kanssa vaihtaneet mesessä tässä lähiaikoina aikuismaisesti ilman minkäänlaista riidanhakuisuutta kummankaan puolelta...miehelleni tästt kerroin hämmentyneenä ja hää on sitä mieltä että "te ette vaan sopinut sit egoinenne samaan kaupunkiin asumaan" Joo totta turisee.. ei sovittu ei mut hää ei kyl liittyn mitenkään päin katsottuna tähän et tänne muutettiin vaan syyt muuttoomme on aivan jtn muut... rehellisesti jos puhutaan ni myö muutettiin tänne henk.koht syistä... aikamoinen riskihän tääkin oli et jätettiin kaikki meille ns tuttu ja turvallinen taaksemme (kotkaan)  ja toteutettiin molempien pitkä aikainen haave asua muualla ku kaupungissa nimeltä kotka jossa alko kyl meininki aikuisilla ihmisillä olemaan aika lastentarha meininkiä.... pelle lähti sirkus jäi... mie en ainakaan oo  katunut hetkeäkään et uskalsin lähteä mieheni ja kissamme kans tänne...tai no ensimmäisellä viikolla täällä asues mietin kyl monet kerrat et tuunks viihtyy tääl vai tuleeks mul tääl tylsää tms tms mut sit ku aivotkin sisäisti asian  et täällä oikeasti asumme emmekä ole vain lomalla ja kotiuduin tänne täysin ni  en vois ees kuvitella sekunttiakaan et kotkaan takaisin muuttaisin yksin tai  laumani kans... kyl tää tääl asuminen on meille sellainen tilaisuus josta pidämme kii kynsin ja hampain... ei toista tälläst tilaisuutta tuu meille vastaan elämässämme...  hmm... 

 

toinen asia mist haluun ehdottomasti tänne raapustaa on se että mulle muutamat on tullu fb:n meses sanoo räs lähiaikoina tai siis oikeammin kysyy et "miitä yrität todistella muille noil ylipositiiivisil päivityksilläsi?"  ni tuota tuota... ennen mun päivitykset siel oli  suurimmaks osaks negatiivisia ni siitäkin sain kyselyit et eiks elämässäni koskaan muka oo mitn hyvää ku koko aika päivitykseni on yli negatiivisii... no siin kohtaa päätin et yritän muuttaa päivityksiäni positiiviseen suuntaan ja nyt sekään ei näkjää oo hyvä asia muiden mielest ni oon vakavasti miettin et poistaisin koko facen profiilin ja keskittyisin ihan oikeasti ja ainoastaan live elämän elämiseen...  hmm.... mulla vitsiläinen ole mitn tarvetta todistella yhtikäs kellee yhtikäs mitn... mie elän omaa elämääni aviomieheni ja kissamme kanssa just nii ku haluamme ja jos se ei miellytä muita ni ei kenenkään oo mikään pakko mun kansssa olla tekemisis.... argh... pieni asia mut ihan vitun ärsytttävä... Joo meil on parisuhteessamme ollut erimielisyyksii lähiaikoina useasti mut sekää asia ei kuulu muille vaikka myö tapeltais kotona 24/7...  PERKELE!!  *murahdus* 

 

kolmas asia mist haluan kirjoittaa teille viel ennen ku nukkumaan menen täst on: nykyajan joulu 

eli siiis onks nykyajan ihmiset oikeasti unohtaneet joulun pohjimmaisen tarkoituksen ku hyökkäävät kauppoihin kuolavaluen ostelemaan kaikenlaista turhaa krääsää ja tönivät muita ostajia kyynerpää taktiikalla pois edestä... ihme "minä minä minä" asenne iskee nyky ihmisiin tällee joulunaikaan... mulle joulu merkkaa henk.koht rauhoittumista rakkaani kans viettämään aikaa  ilman stressii tai minkäänlaista kiirettä yhtikäs mihinkään... joulu merkkaa myös et voi laittaa kynttilät palamaa pöydille ja ihan vain nauttia hiljaisuudesta ja fiilistellä villasukat jalassa löysässä kotiasussa... no joo ihmiset on erillaisia mut mien tajuu et mikä ostomania ihmisille iskee  AINA tällee ku jouluun on alle 2vk aikaa.... eiks niit fuck:in lahjoi voi ostella pitkin vuotta aika jättää sitä viime tinkaan?? :O 

 

Mutta joo... nyt mie painun haukkaa raitist ilmaa filsun läpi terassillemme jonka jälkeen kömmin peitonalle lämpöiseen rakkaan jääräni viereen <3 nii se pitäää kyl viel kirjoittaa et MUN mielestä on aivan paras asia elämäs ku saan nukahtaa sänkyyn rakkaani viereen ja täydellinen aamuherääminen on kun herättyäni näen ensimmäiseksi tuon rakkaani venkulat silmät jne... <3 monille ihmisille varmasti tää pieni ja mitätön "normaali" asia mut mulle tääkin on aivan uutta....  mut joo öitä < 3

maanantai, 14. joulukuu 2020

vuoristorata päässäni

hämmentävää ettenkö sanois... mielessäni pyöritän monia asioita mutta en niin mitn järkevää  tai muiden ihmisten korville sopivaa... mut joo... täl hetkel on hyvinkin ristiriitaiset fiilarit päällä... en tiiä... perseen suti sentäs... no joo.. taidanpa tästä mennä kerää kuivat pyykit narulta ja sit vois lähtee siivoo vaatekaapin tms... vai istuiskohan sittenkin loppu illan tässä tyhmänä... ei se kyl oo vaihtoehto täs kohtaa... mut joo... sellasta tällä kertaa