sunnuntai, 8. maaliskuu 2020

sanani sinulle kun sinua katselen....

Rakastan sinua enemmän kuin osaat koskaan edes ymmärtää...

En ole koskaan ajatellut että tälläinen tunteeton pelaaja menisi ja rakastuisi..

tarvittiin vain samanlainen pelaaja kumppaniksi...

elämähän on muutenkin yhteispeliä...

Nyt nämä kaksi tunteetonta pelaajaa pelaavat samassa joukkuessa...

En koskaan miettinyt että unelmieni kumppani olisi n.160cm +50 jääräpäinen rujo ukko....

Mutta sinä opetit sen minulle että sisin ratkaisee...

Annoit aikaa ja opin luottamaan..

Sinä olet ensimmäinen ihminen joka kohdellut minua alusta lähtien ihmisenä..

Sinun kanssasi kuuntelin sydäntä enkä järkeä niin kuin yleensä olen tehnyt...

Sinä olet minun kaikuluotain...

Sinun kanssasi en pelkää että eksyisin elämän merillä....

Sinun kanssasi uskon että pääsen "satamaan" tässä elämässäni...

Simpukka minä rakastan sinua.

t. Villivarsasi josta koulutat ykkösluokan ravuria ;) 

 

tiistai, 3. maaliskuu 2020

suuri hämmennystila

Onpahan ollu kyl hämmentävä ilta,yö ja aamu... siis positiivisesti hämmentävä.... sain suuni auki melkein selvinpäin ja sain sanottua mieltäni vaivaavia asioita ilman mitn turhaa riidanhakuisuutta....  ja sen lisäks aamul eräs yllättävä immeinen alko instassa seuraa minuu... en ois koskaan osan oottaa et tuo kaiken sen paskan jälkeen mitä menneisyydessä sai suunnaltani osakseen tekis noin mut eiks se niin oo et elämäs tapahtuu yllättäviäkin asioita...?  mut joo... on kyl sillee hyvä olla henkisesti et taas tajusin sen etten mie taidakkaan olla niin täyspaska ihmisenä mitä oon ajatellut olevani....? mut kai sekin et mie vihdoinkin oon oppin myöntää muillekin sen jos oon jtn mokannut enkä enää syytä kaikesta kaiikkia muita mut en itseäni.... hmm.... aamulla myös tajusin et täs maailmassa on ainakin yks ihminen jolle voin puhuu ihan mist vain ja hää ymmärtää ilman et tarvii selittää juurta jaksain mitä tarkoitan.... kiitos sinulle (tiedät kyl et sinua tarkoitan vaikka en nimeäsi tähän kirjoitakkaan..) et oot laiffissani mukana... ystävä <3  mie taas tänään tajusin miten ihanaa onkaan ku on syntyn naiseksi ja pygee tekee montaa asiaa samaan aikaan...esim äsken tiskailin ja samalla näpytin käbällä muita juttui jne.... :P  mut joo....  onpas outoa et noin PIENET asiat saa tän eukon hämilleen mut ehkäpä tähän tottuu viel joskus ajan kanssa.... toisaalta on kyl helvetin ristiriitaiset fiilarit päässä täst kaikesta mitä lyhyes ajassa elämässäni muuttun jne mut toisaalta mua oikee ärsyttää ku ihmiset tulee sanoo mulle "sie oot muuttunut ihmisenä ihan helvetisti parempaan suuntaan" ja saan toitottaa monille "ei en mie oo muuttun vaan nyt oon aidosti sellainen ku oon... enään en yritä muuttua ihmiseksi muita miellyttääkseni tms kelpaakseni ihmisille jne jne" mut mun pitää vaan kestää ihmisten puheet tässä kohtaa... mut en mie tätä "muutosta" itsessäni alkan tekee muiden takia vaan sen takia että voisin itse joskus sanoa olevani itseni kanssa onnellinen jne...  tajusin ettei mulla ole henkisesti itseni kanssa hyvä olla jne sellasena "ihmishirviönä" ku olinkaan kun en pygen olee avoimesti omaitseni jne jne.... mut en mie ois yksin tähänkään pystyn... kyl mult lähtee helvetinmoinen kiitos läheisilleni jotka tukena ollut täs "prosessissa" .... "PITÄÄ MENNÄ KAUAS ETTÄ VOI NÄHDÄ LÄHELLE" on lause minkä oikean tarkoituksen tajusin viime maaliskuussa ku olin Oulun lähettyvillä..... siel avasin lopulta silmäni kunnolla ja tajusin ettei elämäni vaan voi jatkua niin ku olin elämääni elellyt.... mutta siihen että pääsen täs prosessis "maaliin" on vielä matkaa mutta hitaasti mutta varmasti mennään koko aika eteenpäin..... en saa nyt antaa itselleni lupaa olla malttamaton vaan oikeasti mun on annettava itselleni aikaa jne jne käsitellä päässäni koko elämäni ajan "solmut" auki.....  isävainaani sanoja lainatakseni "hätäilemällä ei tuu ku kusipäisii kakaroita"  

keskiviikko, 26. helmikuu 2020

fiiliksiä... ei suatana :/

Sinä et ole tarve

Sinä olet valinta.

Sydämeni valitsi sinut.

Olisin voinut jäädäkkin.

sinun kanssasi otin helvetinmoisen riskin.

se riski kannatti mutta...

 

lauantai, 22. helmikuu 2020

Tunteeton pelaaja meni ja rakastu...

Mie EN ikinä uskonut että minutkin olisi tarkoitettu jollekin aviovaimoksi.. en ikinä... ajattelin että kelpaan vain helpoksi panoksi ihmisille.... olen ollut parisuhteissa khyl mutta koskaan en ole rakastanut.. ihastunut olen ollut mutta siihen se jääkin.... olen pelannut ihmisillä ja tunteilla saadakseni itselleni kaiken hyödyn kaikista... en ole koskaan tuntenut henkisesti hyvää oloa kenenkään kanssa... fyysistä kyllä... mutta sitten tuli tuommioinen vanha mutta helvetin rakas jäärä ja sai tämänkin jäisen sydämen lämpenemään.... ekaa kertaa elämäni aikana itkin hänen kainalossaan siksi että minulla oli hyvä olla henkisesti... en juossut itkuani piilotellen karkuun vaan katsoin miestäni silmiin ja sanoin "minä rakastan sinua" silloin tiesin että  nyt se on menoa.....

keskiviikko, 19. helmikuu 2020

lyhyt aika --> helvetisti muutoksia

Lähdin juhannuksena helvetistä etsimään onneani ja kokeilemaan omia siipiäni. niitä siipiä jotka minulta oli 13v aikana pidetty olemattomina etten luottanut edes itse että siipeni kantaisivat ilman eksääni... mutta nyt yli 8kk myöhemmin voin sanoa että kyllä siipeni kantoivat ja nyt tuntuu vihdoinkin että seison omilla jaloillani tukevasti maailman myrskyissä. En kyllä olisi pystynyt yksin tähän... läheiseni ovat tukeneet ja tsempanneet minua luottamaan itseeni ja antamaan armoa myös itselleni. suurin kiitos kuitenkin menee minulta rakkaalle jääräpäiselle miehelleni joka valaa mulle koko aika lisää luottoa itseeni vaikka meidän elämä ei ole mitn prinsessa satua jota lapsille luetaan iltaisin. meidän elämä on täyttä paskaa... on kelan kanssa taistelua raha asioista jne syömme kaurapuuroa melkein päivittäin mutta silti tiedän että tämä on sitä elämää mitä haluan elää.. olen onnellinen... mieheni saa minut näkemään punaista miljooona kertaa päivässä mutta silti minä pysyn täällä mieheni rinnalla... meillä on kiva koti eikä ulospäin näytä edes siltä että meidän elämä olisi jotenkin huonosti mutta henkiset paineet eivät näy ulospäin... Mie oon silti vapaa vaikka naimisissa olenkin ja rakastan...  outoa sanoja ihmiiseltä joka ennen pelasi tunteettomasti antaen persettä  melkein jokaiselle pyytäjälle... minä jäisin tähän suhteeseen vaikka meillä loppuisi fyysinen läheisyys kokonaan.. Mulla on mieheni kanssa henkisesti hyvä olla ja sydämeni on tajunnut olevansa kotona... olen asunut elämäni aikana yli 40 eri asunnossa mutta nyt vasta koen olevani kotona... toisaalta minä olisin onnellinen rakkaan mieheni kanssa vaikka asuisimme sillanalla risan makuupussin alla kunhan hän olisi siellä kanssani. Enään mun ei tarvi pelätä ja esittää jtn muuta kuin olenkaan... useat on sanonut kuinka olen muuttunut mutta ei en ole.. tälläinen millainen nykyään olen ni on aitoa minua enään en hae hyväksyntää muilta ja miellyttämällä muita...  en kätkeydy kännin taakse enään vaan nykyään kohtaan itseni selvänä ja siksi ihmisistä tuntuu että olen muuttunut kun en juo ja säädä ihmisten välei tms vaan keskityn elämään omaa kaaottista elämää rakkaan rujon näköisen pappa ikäisen vitun rakkaan aviomieheni kanssa jonka rujon kuoren alla sykkii erittäin lämmin sydän... mie oon elämässäni nähnyt kaikenlaisia miehiä useita kymmeniä mutta koskaan ennen ei ole tullut eteeni noin ainutlaatuista ihmistä... kyllä sitä välillä mietin et mitähää hyvää olen elämässäni tehnyt että MINÄ voin tuota aarretta kutsua aviomiehekseni.... <3 hmm... *pohtii*